nyt on taas hurahtanut päivät vauhdilla, sitä on ollu huonoja päiviä ja vähemmän huonoja päiviä.
Sitten on ollut sellaisia päiviä että miettii miten on selvinnyt niin hyvin niistä päivita kun Leevi ja sofia on molemmat kiukutelleet ja vuoron perään olleet toistensa kimpussa lyöden, repien ja purren tai sylkien..
sinä on saanut olla erotuomarin vähän väliä, mutta onneksi on ollut sitä oma-aikaa että on saanut kerätä voimi seuraaviin matseihin.
Nyt sitten saa pakata kasseja kun lähdemme maanantaina Huvitukseen leevin yksilölliseen kuntoutus jaksolle kovasti isot tytöt odottaa huvitus viikkoa ja itse myös, siellä ollaan neljä päivää ja tullaan pariksi päiväksi kotiin ja taas sunnuntaina otetaan suunta huvitukseen SOVAlle joka kestää viikon.
kovasti odotan noita molempia jaksoja ku saa vinkkejä ja vertaistukea, ja lapset tutustuvat uusiin kavereihin.
samalla saa niin lapset kuin itsekkin irtioton arkeen. Toisaalta se on jo melkein kuin meidä toinen koti kun ollaan oltu siellä jo muutaman kerran että lapsille tuttu ja turvallinen paikka, jopa Leevi ja Nette muistavat misä oli mitäkin ja tutut hoitajat.
saa nähdä että miten väsyttävä pariviikkonen se on pieni loma ennen koulujen loppua, siinä onki kesälomalla jännät ajat kun Sofia odottaa koulunalkua.
Itse jännitän myös sitä miten sofian koulu lähtee menemään.
Vaikka leevillä on ollut huonoa aikaa niin samalla on tapahtunut oppimista, hyvinä aikoina kovasti yrittää puhua ja selittää asioita. välillä ymmärrän mitä haluaa kertoa mutta välillä en ymmärrä mutta hyvä alku sekin jospa se puhe lähtis tulemaan ja selventymään niin helpottaisi kommunikointia.
lopuksi vielä on mahtava huomata että kova työ tuottaa tulosta, ei muutakuin jatketaan samalla tavalla.
-Riitta-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti