Nyt on isommilla lapsilla kesäloma, sofia ja leevi on vielä tämän kuukauden päväkodissa.
tämä viikko on ollut normaalin rauhallinen, Leevillä kesti viikko saada rauhoittua huvitusviikoista.

Nyt on ollut ihana oma itsensä hymyilevä, halaileva yms. kovasti on touhua täynnä ja mikä parasta nyt on Leevi nukkunut koko yön klo 6.00 asti omassa sängyssä. Sofia on myös nukkunut jopa seitsemään asti, joten sitä on itsekin saanu nukkua hyvin.  Se merkitsee paljon kun saa nukkua kunnon yö unet sitä jaksaa paljon paremmi touhuta koko päivän lasten kanssa.

Se on hyvä että isommat saa nukkua niin kauan kuin haluavat, koska vaikka leevi heräisi klo 3.00 niin rauhoittuu piirrettyjen katsomiseen tai sitten katsoo tietokoneelta meidän jouluvideota.

Jospa ne isoimmat raivoamiset olis taakse jäänyttä elämää kun puhetta tullut hieman lisää ja kuvilla kommunikoi enemmän niin ei "tarvitse" raivota niin paljon kun ymmärretään mitä haluaa ja tahtoo.

Tietenkin välillä tulee vielin välillä raivareita mutta ne ei ole niin rajuja mitä ne oli alkuun, ja ihan hyvä että välillä tuleekin niin se ihana oma luonne näkyy.

Kovasti leevi opettee laulamaan sitä yön kappaletta, tykkää siitä kovasti ja rauhoittuu sitä kuunnellessa.  Sen verran eteen päin ollaan menty että on hieman ohjattavissa ja malttaa hienosti odottaa kun pyytää eikä aina saa rivaria kun pitää odottaa.

Se on todella positiivista ja antaa toivoa tulevaisuuteen että kuntoutuu ainaki niin hyvin että kommunikoi kuvilla ja puhetta hieman tulisi ja tulee ymmärretyksi.. mutta sen näkee sitten miten tuosta kutoutuu ja pitää ajatella ja toivoa vähän niin sitten kuin huomaa iloikseen että leevi osaa paljon uusia sanoja, puhetta alkaa tulemaan ja jos vaikka wc-käynnit alkaisi onnistumaan eikä tarvitsisi vaippaa niin se olisi ihana yllätys.

Mutta paljon vielä tarvitsee tehdä töitä eikä voi yhtään antaa periksi sillä silloin tulee takapakkia.

Ja se on aivan ihanaa kun Leevi on ruvennut ottamaan katsekontaktia ja muutenki kontaktia muihin lapsiin ja jopa leikkinyt heidän kanssaan ilman kiukkua jopa suostunut antamaan leluja toisille. se on jo todella iso asia ja saavutus!  =)

Ja sen olen huomannut että leevikin on paljon rauhallisempi kun huomaa että toiset hyväksyy hänet leikkeihin ja antaa katsoa omia leluja, se on ollut leeville tosi iso askel kun toiset lapset ovat hyväksyneet hänet mukaan leikkeihin ja jopa pyytäneet välillä että voiko he leikkki leevin kanssa.

Se lämmittää kyllä omaa sydäntä ja välillä tulee tippa silmään kun jotain tuollaista tapahtuu se on iso asia meidän koko perheellekin.

Se on myös ollut ihana huomata mieten isompien lasten kaverit ovat suhtautuneet leevin ja tarpeen tullessa olen kertonut heille jos on tullut haastva tilanne että mikä on jos ei ole tieneet.

                                            Tässä on meidän Leevi ja Netta 

Tähän onkin hyvä lopettaa.


-Riitta-